Täällä enemmän kuvia!!
En millään pysty tarkkaa selostusta reissusta tekemään, ja ehkä toisaalta on myös parempi että kerron vain kohokohdat enkä selitä joka päivää liian tarkasti.
Tämä oli siis ensimmäinen kerta kun otin äkkilähdön ulkomaille, ja voin kertoa että tämä tyyli sopii mulle kyllä paljon paremmin. Mulle itselleni olisi käynyt tyyliksi semmoinenkin että otetaan pelkät lennot, ja etsitään paikan päältä yöpymispaikka (joka olisi vain se halvin mahdollinen), mutta matkaseuralaiseni oli kuitenkin sen verran mukavuudenhaluinen että matkaa varatessamme, ennen "Etsi" -napin painamista piti varmistaa hotellin minimitähtimäärä, rannan läheisyys sun muut all-inclusivet. Tehtiin kompromissi ja otettiin kolmen tähden hotelli johon sisältyi aamupala. Niin ja Kleopatra Beachille oli 100 metriä, ja täytyy kyllä myöntää että se oli parempi juttu kuin täydellisyys.
Aion kyllä itse tulevaisuudessa kokeilla tuota "pelkkä menolippu" -tyyliä, mutta ehkäpä tämä "ilman äitiä" -matkustaminen on hyvä aloittaa kuitenkin näin. Ja kyllähän tämä muutenkin erosi siitä, miten pienenpänä olen matkustanut. Meillä kotona matkalle lähtiessä tärkeintä oli varmasti se, että lentoyhtiön ja matkatoimiston nimissä mainitaan sana finn. Ja onhan sekin inhottavaa että joutuu odottamaan sen 10 kuukautta ennenkuin pääsee homman päälle.
Mutta ehkäpä sitten taas asiaan. Lähdettiin siis perjantaina (26.6.) Seinäjoelle, ja käytiin tsekkailemassa provinssialue, jonka jälkeen yhdeltä yöllä hypättiin onnibussin kyytiin ja matkusteltiin Kamppiin, josta lähdettiin taas suoraan bussilla Helsinki-Vantaalle. Siellä meillä oli muutama tunti aikaa suorittaa aamupala sekä meikkiostoksia ennen lentokoneeseen astumista. Lennettiin siis turkkilaisella Corendon-nimisellä lentoyhtiöllä, eikä löydy kyllä mitään pahaa sanottavaa. Jatkoin shoppailua taas lentokoneessa ja ostin rannekellon!
Bussimatka Antalyasta Alanyaan kesti alle kaksi tuntia, ja se meni kyllä tosi nopeasti esitteitä lukiessa. Meillä oli viikon lomalle liian paljon tekemistä eikä tosiaankaan meinattukkaan saada kaikkea tehtyä.
Meidän hotellin nimi oli Alin Hotel, ja se sijaitsi siis Alanyassa. Mun mielestä ainakin kolmen tähden hotelliksi huippuhyvä. Työntekijät oli tosi ihania ja hauskoja ja tietysti sijainti oli loistava.
Heti hotellille päästyämme, lähdettiin metsästämään ruokapaikkaa ja käveltiin meiän huudit läpi. Ensimmäisenä iltana meidän ihana parvekenaapuri alkoi huutelemaan meille, ja istuttiin monta tuntia parvekkeella ja syötiin herkkuja joita hän meille heitteli. Tästä tuli meille melkein jokailtainen perinne (me myös herätettiin se parina yönä).
Ekana iltana ostettiin meille myös seuraavalle päivälle hamam-paketti, ja keskiviikolle (?) katamaran-risteily.
Hamam oli aika mielenkiintoinen kokemus. Siinä siis ensimmäisenä mennään höyrysaunaan höyrystelemään, sen jälkeen suolahuoneeseen hieromaan suolaa keholle, sen jälkeen ihan normaali sauna, josta mentiin seuraavaan vaiheeseen vasta kun kaikki oli saunomisensa saunoneet (oltiin meiän porukan ainoat suomalaiset, ja se toi meille tässä vaiheessa pieniä paineita). Saunan jälkeen oli mutakylpy, joka oli kyllä ihan huippu(paskanen)kokemus! Näitten saunojen sun muiden jälkeen oli se
itse asia. Meidät kuljetettiin jonnekkin ihmeelliseen pesuhuoneeseen, jossa meidän piti mennä makaamaan semmoselle alustalle, ja sitten siihen tuli joku mies kääntelemään ja kuorimaan vartaloa hanskalla. Hanskakuorinnan jälkeen ne purskutteli semmosta tosi kivan tuntusta vaahtoa päälle ja sitten ne ihan pesi meidät. Kuulostaa arveluttavalta mutta ehdottomasti kokemuksen arvoinen asia. Tämän jälkeen oli vielä öljyhieronta ja se jätti ihon tosi sileän tuntuiseksi.
Katamaran-risteilystäkin mulla on ihan siisti tarina. Bussin piti hakea meidät kymmeneltä hotellin edestä, ja me istuttiin siinä vielä kahtakymmentä vaille yksitoista. Käytiin sitten hotellin respasta kysymässä että voisiko joku soittaa siihen firmaan ja kysyä että mikä nyt on homman nimi.
"They're coming." Okei?
Mentiin sitten takaisin pihalle odottelemaan, ja kohta siihen tuli joku mies sähkökäyttöisellä potkulaudalla (niinpä). Hän sitten siinä jotain höpötteli ja teki pari puhelua, ja vähän ajan päästä joku hänen ystävänsä saapui omalla autollaan siihen meidän luo, ja meidät laitettiin sinne autoon istumaan ja tämä potkulautamies lähti omiin matkoihinsa. Tässä vaiheessa kuskimme sanoi että homman nimi on nyt se, että meidän laiva on jo lähtenyt mutta pysähtynyt ja odottaa meitä jossain poukamassa. Meitä vähän ehkä huvitti
(hävetti) tämä toiminta, ja naureskeltiinkin koko matka. Mutta mitäs muuta me tälle asialle edes voidaan? Kun päästiin perille, meidän kuski talutti meidät herrasmiehen elkein kädestä kiinni pitäen semmoiseen kivikkoon, ja sanoi että hänen joutuu nyt lähteä, mutta joku kolmas mies tulee kohta ja hakee meidät jollain pienellä kanootilla ja vie laivaan. No, tämäkään ei ihan riittänyt, vaan tämän kolmannen miehen saapuessa hän käski meidän riisua vaatteet ja laittaa kaikki tavarat jätesäkkiin kanoottiin, ja sen jälkeen uida laivan luokse. Jep.
Siinä sitten (minä vielä haikammoisena) uitiin noin kahdensadan metrin matka laivan luokse ja oltiin kyllä ihan lähellä kuolla. Sen jälkeen nukuttiinkin laivan lattialla varmaan tunnin verran. Risteily itsessään oli tosi upea ja maisemat oli kyllä aika uskomattomia. Nähtiin myös tosi iso ja suloinen merikilpikonna (josta en valitettavasti saanut kuvaa koska mun kamera kuoli hetkeksi).
Viimeisenä voisin kertoa vaikka Beach Partyistä, joka oli myöskin kyllä tosi hieno kokemus. Me saatiin liput sinne 50 liiralla, ja siihen sisältyi ilmaiset juomat ja ilmaiset ruoat. Harmittaa aika kovasti että unohdettiin syödä siellä. Venuena toimi (käsittääkseni) Havana Beach Club, johon kuului siis ylhäällä oleva baari-alue, ja alhaalla ihan siis hiekkarannalla semmonen partyalue. Hyvin vaikea selittää. Ihan aluksi mietittiin että oli ehkä vähän ylihypetetyt nämä bileet, mutta sitten myöhemmin vasta alkoi ohjelmanumerot. Itsekin valittevasti osallistuin muutamaan kilpailuun, jotka oli kyllä oikeasti tosi siistejä. Osallistuin tietämättäni tanssikilpailuun, ja huimilla tanssitaidoillani mietin siinä että mitähän ihmettä tässä nyt pitää tehdä, ja päätin siinä sitten vain keinutella lantiotani sensuellisti ja kyllä se ihan uppos. Toki siinä vain odotteli että loppuisipa tämä kamala biisi jo että pääsisin taas istumaan ja katselemaan muita. Täällä rannalla olevat bileet loppuivat jo aika aikaisin, ja lähdettiin sitten vielä keskustaan jatkoille vähän tanssimaan ja oli kyllä ihan huisin hauskaa. En yhtään tykkää tanssia enkä ole sitä ikinä Suomessa oikeastaan tehnytkään, eikä kyllä tee mielikään.
What happens in Turkey, stays in Turkey.
Meidän hotellia vastapäätä oli vesipuisto, jossa käytiin yhtenä päivänä ja se oli tosi siisti paikka. Innostuttiin aika kovasti laskemaan niitä mäkiä! Siellä oli semmonen Half Pipe -tsydeemi mikä otti mahasta enemmän kuin särkänniemessä.
Meillä oli tosi tapahtumarikas loma, enkä millään pysty kaikesta kertomaan. Meillä oli niin paljon randomeita ja ihania tilanteita ettei niitä kaikkia enää edes muista. Me pelattiin yöllä pullonpyöritystä merenrannalla, uitiin vaatteet päällä yöllä, syötiin ruotsalaisessa jalkapallobaarissa, soitettiin viulua rannalla, nähtiin kameleita, saatiin private taikuriesitys, letitettiin siivojien tukkia hotellihuoneessa, juostiin pari kertaa käsi kädessä karkuun miehiä, ja naurettiin ihan liikaa. Kaikista hauskin juttu oli ehkä se kun mentiin ensimmäistä kertaa rannalle hyvännäköisinä bikinit päällä, ja joku mies sanoi meille että näytetään 13-vuotiailta. Päätettiin että se johtui meidän kulmakarvoista.
Mun mielestä matkailussa kaikista siisteintä on se, kun ensimmäistä kertaa astuu siihen toisen maan maaperään ja haistelee sitä ilmaa ja tajuaa kuinka erilainen se on. Ja kuinka niillä ihmisillä on siellä tietyt sävelet (jotka on ihan erit kuin esimerkiksi meillä), jotka on niille tosi selvää ja arkista. Ja se, kuinka minä pääsen lentokoneella kokemaan tämän erilaisuuden ja elämään erilaista elämää. Edes siis hetkeksi. Se antaa oikeasti tosi paljon toivoa ja elämänhalua, ja sellaisen fiiliksen että voi tehdä ihan mitä vaan. Oikeasti ihan mitä vaan. Se on muuten ihan paras fiilis. Oon matkustanut ihan liian vähän elämäni aikana ja se asia saa luvan muuttua samantien. Se avartaa niin paljon.
Mulla on paha tapa rakastua paikkoihin. Rakastun todennäköisemmin paikkaan kuin ihmiseen ja saatan viettää monta yötä itkien ja ajatellen vaikka hiekkaa Kleopatra Beachillä, kun taas ihmisten perään en itke usein
(hah miks valehtelen).
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Jos matkustat matkatoimiston välityksellä, en suosittele heidän kautta ostamaan mitään retkiä. Deturin kautta esimerkiksi nuo Beach Party liput maksoivat 90 liiraa, ja me saatiin ne 50 liiralla kun vähän jaksettiin kysellä ja tutkia asiaa. Me ostettiin Hamam-päivä ja Katamaraaniristeily samasta paikasta ja saatiin siitä hyvä pakettihinta. Kaikki oli halvempaa paikallisten yritysten järjestäminä. Turkissa muuten saa ilmaisia shotteja jos vähän hymyilee tarjoilijoille.
